Maijun matka minuuteen jatkuu

Puoli vuotta on pikä aika ihmiselämässä, tai sitten lyhyt kuin tähdenlento, riippuu mistä kulmasta asiaa katsoo.

Maijun edellinen blogipostaus kertoi peloista ja epävarmuudesta, siitä mitten hauras ja heikko ihminen onkaan omien pelkojensa äärellä. Se kertoi rohkeudesta ja uteliaisuudesta, halusta voittaa jotain sellaista, minkä suuruutta ei voinut etukäteen edes arvailla. Pelkoa, häpeää, kipeitä muistoja, täysin vääriä uskomuksia, jotka saivat mielen kehittämään paniikin heti kun ajattelikin laulamista ja esiintymistä.

 

Kaikkien näiden pelkojen ja uskomusten seassa oli kuitenkin halu laulaa. Ja sen halun minä näin Maijussa, niinkuin monessa muussakin valmennettavassani. Rakkaus musiikkiin ja tahto ilmaista itseään laulamalla. Niiden tuttujen ja rakkaiden laulujen avulla.

 

Syksyllä alkanut yhteinen tie Maijun kanssa on johtanut nyt tähän. Milloin on sinun vuorosi loistaa?

Laulaminen vie tunnelukkojen äärelle

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Posted by: admin on